keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Sanur, Bali

Viimeista iltaa viedaan. Tultiin tanaan takas Nusa Lembonganin saarelta, kun aateltiin etta parempi olla taalla Balilla ajoissa, jotta keretaan huomenna lennolle. On meinaas ollut aikamoista tuo merenkaynti viime paivina. Eilen ei Lembonganilta lahtenyt yksikaan lautta/vene. Vallaton tuuli kavi ja laineet oli hurjat. Toissapaivana oli vikat sukellukset. Ei nahty Mola molaa eli mohkakalaa, joka elaa 300m syvyyksissa ja tulee joskus pintavesiin nayttaytymaan. mutta ensi kerralla sitten. Paluumatka sukellukselta oli aikamoista kyytia, kun myrsky oli jo silloin nousemassa. Kokenut kuski toi meidat onneksi turvallisesti perille.

Tanaan on lilluttu kasvohoidossa, manikyyrissa ja hieronnassa. Vika yo nautitaan tavallista paremmasta majoituksesta. ja huomenna edessa lentourakka denpasar-jakarta-amsterdam-helsinki. uuuuh.

no mutta kohta nahhaan. kivakiva. kiitos virtuaalimatkaseurastanne.

minna & sampsa kuittaa, over and out (= moi ja pois).

torstai 7. helmikuuta 2008

Ubud, Bali

Bunakenilla vierahti sitten suunniteltua pidempi aika siitakin huolimatta etta saatiin vetta niskaan joka paiva. Sukellukset olivat mielettomia ja tunnelma muutenkin kodikas. Sinne on paastava uudestaan!

4.2. tultiin Balille. Lento oli 3h myohassa ja Makassarissa tehtiin nopein koneenvaihto ikina. Juostiin suoraan viereiseen koneeseen 2 minuutissa ja ihme kylla laukutkin tulivat samalla kyydilla Balille. Samassa kyydissa tuli myos kaksi hulvatonta suomalaista mimmia, joihin tutustuttiin Bunakenilla. Meinasivat etta vuokrataan auto. Saativat reilun tunnin kunnes lopulta luopuivat autoideasta ja hypattiin takseihin. hyva niin. vetta tuli saavista kaatamalla, tiet lainehtivat, oli pimeaa ja tienviittoja ei paljon nakynyt. Paastiin kuitenkin takseilla turvallisesti lopulta perille Ubudin kylaan. Taalla ollaan nyt sitten lilluttu hoidoissa ja kayty apinametsassa ja paranneltu Bali-bellya, joka iski heti maahan saavuttaessa. Lallalaa kuuluu vaan aina ruokailun jalkeen....krohom. Tanaan ehka katsastetaan joku temppeliseremonia, kun ovat kuulema hienoja.

Huomenna matka taas jatkuu. Suunnataan Nusa Lembonganille, joka on pieni saari Balin etelapuolella. Siella vikat sukellukset ja loppulilluttelut ennen kotiinpaluuta. Ihan hirvittaa, etta mitenka tassa taas sopeutuu arkeen. Vaikka on tama matkallaolokin jo vahan arjeksi muuttunut, kun valilla pitaa hoitaa pyykki-, ja pankkiasioita. Ainiin, on taalla viela lisaakin suomalaisia. Sampsan kaveri Niko on taalla kuvaamassa dokkaria perheensa kanssa ja han tuntee todella paikat. Tama on tietysti tehnyt meidan matkasta todella helpon, kun ei ole tarvinnut itse opiskella mittaan. Se on lommoo.

Nahhaan.

keskiviikko 30. tammikuuta 2008

Bunaken II - kalat vedessa

Hei vaan,

varpaiden ja sormien valiin kasvaa pian nahat ja kylkiin kidukset. aika paljon ollaan pulattu tuolla meressa viime paivat. Sampsa oli vuorostaan tuossa kipea pari paivaa, mutta voi jo nyt paremmin. Tanaan nahtiin noin 1,5m nukkuva hai, huippumyrkyllinen kivikala ja niin edelleen. no nyt toi Mama Massage nayttaa tulevan sen nakoisena etta on mun vuoro menna hierontaan. aurinkokin nayttaytyy pitkasta aikaa ja sadekin on lakannut ainakin hetkeksi monen paivan jalkeen. jee!

minde

maanantai 21. tammikuuta 2008

Bunaken

Jatettiin Thaimaa taakse kaihomielella. Viimeiset sukellukset Ko Changilla oli varsin rentouttavia. Niiden paatteeksi lahdettiin juhlimaan sukelluskoulun opskan synttareita Jussin resorttiin. Kylla kylla. Suomalaiset on kaikkialla.Varsin hulvaton ilta. olo oli seuraavana paivana riutunut. Saatiin kuitenkin hilattua itsemme lopulta Bangkokiin. Krapulaisten tuurilla kaikki kyydit lava-autolla, lautalla, bussilla, sky-junalla meni juuri nappiin ja 9h matkustamisen paatteeksi paastiin mukavaan uuteen ja pieneen hotelliin.

Bangkokissa nautiskeltiin ilmastoiduista ostareista ja elokuvateatterin VIP-palvelusta upottavine nahkatuoleineen. Kaytiin me katsomassa pari temppeliakin, mutta eihan siella kuumuudessa kauaa kesta. Bangkokissa on pakko ottaa rennosti. Kaupunki on valtava, kuumuus paahtava ja saasteinen ilma tukahduttava. Paljon ei yhdessa paivassa jaksa. Liikkumista helpotti se, kun asuttiin skytrainin varrella. Juna kulkee kaupungin ylla ja on ilmastoitu. Silla valttaa katevasti maanpinnan ruuhkat. Hieronta myos rentoutti vasyneita jalkoja

16.1. me lennettiin tanne Indonesiaan. Molemmilla oli matkavasymysta. Ajateltiin vaan, etta nyt johonkin jossa voi levata. Jakartan kentalla selvisi, etta Manadoon (Pohjois-Sulawesi) lahtisi lento parin tunnin paasta. Niinpa hypattiin koneeseen. Yksi yo Manadossa ja sitten akkia lautalla Bunakenin saarelle.

Tama paikka on herattanyt vahan ristiriitaisia tunteita. Ensinnakin olin haaveillut tanne paasysta jo monen monta vuotta ja se tietty oli luonut odotuksia. Ensi naky, kun veneemme saapui saarelle, oli jatteiden ja roskien peittama ranta. Rantasandaaleita, aurinkorasvaa, muovipusseja (paljon), riisisakkeja, loisteputkilamppu, puita ja muuta epamaaraista rojua. Tuntui kuin oltaisiin tultu keskelle kaatopaikkaa. Ja me viela maksetaan siita. Etsittiin rannalta kuitenkin sopiva majapaikka ja paatettiin jaada, silla tama paikka on maailmankuulu merenalaisesta elamastaan.

Sittemmin selvisi, etta joulu-tammikuussa taalla puhaltaa lansituulet, mika tuo roskia rannalla. Siten tama roskaongelma koskee Bunakenin saarta vaan tahan aikaan vuodesta Lisaksi taalla oli ollut pari paivaa aiemmin myrsky. Tuulen suunta nayttaisi olevan juuri muuttumassa. Niinpa taman saaren rannoilla on ollut paiva paivalta vahemman jatetta. Ja todennaikoisesti jonkun toisen paikan rannat muistuttavat kaatopaikkaa. Koko majapaikan henkilokunta osallistuu rannan siivoustalkoisiin paivittain. Me ollaan oltu monta paivaa paikan ainoat vieraat. Milla ihmeella nama saa paikat kannattamaan? Henkilokunta on kertonut, etta roskat on peraisin Manadosta. Siella olisi kylla kaatopaikka. Mutta ihmiset ei valita. Rannalla asuvat pitavat merta kaatopaikkanaan. Merkilliselta tama jatteiden maara tuntui senkin vuoksi etta tama on luonnonsuojelualuetta.

No mutta. Kaksi sukellusta ollaan nyt tehty taalla ja vedenalainen elama on kerrassaan uskomatonta. Sukellettiin pystysuoran koralliseinaman vieressa merivirran ajoittain kuljettaessa meita eteenpain. Upeita varikkaita koralleja, kaloja, pieni merihevonen ja iso merikilpikonna. Vaikea kuvitella parempaa paikkaa sukellukselle!

24.1. muutetaan toiseen kohtaan saarta Jaskan ja Mian luo (Living Colours). Sitten ja jahka tasta tokenen (muhun iski flunssa ja pieni kuume) on ohjelmassa lisaa sukelluksia.

sunnuntai 13. tammikuuta 2008

perjantai 11. tammikuuta 2008

tuli tassa mieleen etta

ollaan Bang Baossa eli Koh Changin saarella. Lahetaan nimittain justkohta sukellukselle Arton & co. kanssa (siis se sukellusfirman omistaja, jonka koulu kaytiin). ja aarettoman hyva sukelluskoulu onkin. palvelu pelaa hienosti. vaikka mista me mitaan tiedetaan kun ollaan ihan keltanokkia.

Ko Maakista jai viela mieleen, etta tiesitteko, etta rannalla kasvavat palmujen kookospahkinat eivat suinkaan ole syotavia. Ne ovat suolaisia ja niista tehdaan hiilta ja palmusoljya. ja ehka joku saattaa jopa laittaa hieman suolaiseen ruokaan. Tama selvisi kun juteltiin yhden irlantilaisen baarimikon kanssa. Hanella oli rannalla mielettoman hieno uusi cocktail-baari, jonka yhteydessa oli uima-allas. Mies oli kuvitellut keraavansa pahkinat rannalta ja myyvansa niita asiakkailla, kunnes kavi ilmi etta kaikki saaren palmujen pahkinat ovat suolaisia. Heh.
Toinenkin juttu tuli viela mieleen. Maakilla nimittain viljellaan kumipuuta. Ja sita oli paljon. ajoittain siella haisi pahalle. Puiden rungosta on kuorittu osa ja runkoon on asennettu kuppi, johon sitten valuu valkoista nestetta. Kun neste on kuivattu ja sille on tehty jotain temppuja se lopulta kaulitaan levyksi. Ja siella missa niita levyja kaulittiin ja vedettiin mankelin lapi ei tuoksunut jarin hyvalle. Levyt karrataan muihin maihin, joissa niista aikanaan tulee meillekin tuttuja tuotteita kuten joogamattoja ja kondomeja.

Ollaan tassa ihmetelty teinien elamaa, etta voi taivas ne jaksaa peilata itseaan. naapurissa nimittain asuu suomalainen nuoripari (14 v). Toinen niista sukelluskoulun pitajan lapsi. Ne on aika hassuja. Tupeeraavat tukat piikeiksi pystyyn ja eilen kun saavuttiin niin poika ei noteraannut meita millaan tavalla, kun oli niin kiireisena rajaamassa silmiaan. Suhatessamme pikaveneella sukellusretkelle ne suhi hiuksiansa koko ajan ja tarkistivat ulkonaon toisen peililaseista. Lisaksi ne puhui jotain niin ihme kielta etta ma kysyin sampsalta et puhuuko ne suomea. Sampsa oli ihmetellyt samaa. Ihmeellista muminaa ja poga tsyg tso gopho heheheeehihhiii -kielta. Voi meita. Ollaan ihan vanhuksia :D

Huomenna Bangkokiin.

tiistai 8. tammikuuta 2008

KOH MAAK

TAALLA OLLAAN TAAS, TILULILULEI. KONEESSA EI TOIMI MUUT KU ISOT KIRJAIMET, JA YHTEYS ON KOVINKOVIN HIAS, MUTTA KYLLA TAMA TASTA. MEISTA TULI SUKELTAJIA VUODEN ALUSSA. OLIPA VAAN HIENO JA HAUSKA KURSSI. JA ETENKIN VEDENALAINEN ELAMA. KAYTIIN HETI KURSSIN PERAAN FUN DIVELLA JA SUKELLUSKOULUN VAKI HEITTI MEIDAT SAMALLA KO WAIN SAARELLE. 6 SUKELLUSTA KOLMEN PAIVAN AIKANA JA SAMPSA SAI NUHAN. HAN ONNISTUI PUHALTAMAAN KORVAT TAYTEEN RAKAA TASATESSAAN PAINEITA. NYT PITAA PITAA TAUKOA VIELA MUUTAMA PAIVA SUKELLUKSESTA. KO WAI OLI TOSI RAUHALLINEN. OLTIIN SIELLA MUUTAMA PAIVA, MUT SITTEN HALUTTIIN TAAS JO VAHAN ENEMMAN IHMISTEN ILMOILLE. NIINPA AJETTIIN LAUTALLE KO MAAKILLE.

RANNAT ON VALLAN KAUNIIT JA TAALLA ASUU EHKA PARI SATAA PAIKALLISTAKIN TAI JOTAIN. VUOKRATTIIN MOPO JA LOYDETTIIN TOKANA PAIVANA VIIHTYISA MAJAPAIKKA VAHAN SYRJASSA PAARANNOISTA. SAARELLE EI OLE INFRASTRUKTUURIA, JOTEN TEITA ON MISSA SATTUU JA KARTAT PITAVAT VAIN OSITTAIN PAIKKANSA, EI JUURI OPASTEITA, EI YHTENAISTA VIEMARI- / SAHKOVERKKOA, EIKA YHTENAISTA YHTAAN MITAAN.

PAIVAT MENEE IHAN HURJAA VAUHTIA, AAMIAINEN (PAAHTOLEIPAA TAI MYSLIA JA JUGURTTIA, TUOREITA HEDELMIA, BANAANIPANNUKAKKUA, LIMEMEHUA), MAATAAN VARJOSSA/AURINGOSSA, LUETAAN, SNORKLATAAN. PELATAAN DOMINOA, SYODAAN (PAISTETTUA RIISIA AYRIAISILLA JA SAMPSA POSSULLA TAI KANALLA), JUODAAN OLUET, AJETAAN MOPOLLA, VIIPOTETAAN PITKIN VIIDAKKOA KAVELLEN TAI MOPOLLA, SYODAAN TAAS VAHAN LISAA (MA HERKUTTELEN KALOILLA, MUSTEKALALLA, SIMPUKOILLA JA RAVUILLA, SAMPSA SYO POSSUA, NAUTAA JA KANAA). SITTEN ME TIETTY NUKUTAAN MYOS PALJON. ETENKIN SUKELLUSPAIVINA. JA TAAS SUHATAAN MOPOLLA. SAMPSA SANOO OLEVANSA ENITEN LOMALLA SILLOIN, KUN JUO ENSIN OLUEN JA HURISTAA SITTEN MOPOLLA PITKIN TEITA NIIN ETTA HIENO PUNAINEN HIEKKAPOHJA VAAN POLLYAA. TURHA PESTA VAATTEITA, KUN NE ON JOKA TAPAUKSESSA KOHTA TAAS HIESSA JA HIEKASSA.

OLLAAN VAHAN NAURETTU ITSELLEMME, KUN MUUT MAKAA RANNALLA JA MEILLA ON KOKO AJAN JOTAIN MENEILLAAN, VIIDAKOSSA SUHAUSTA TAI MUUTA. ETUKATEEN KUVITTELIN VAIN MAKAAVANI X -ASENOSSA RANNALLA, MUTTA EIHAN SITA JAKSA KAUAA. NO NYT TAIDETAAN LAHTEA TASTA DRINKILLE TUOHON RANTAAN, KUN TUO KELLOKIN ON JO ILTAPAIVAN PUOLELLA.

TOIVOTTAVASTI SAATTE LUNTA PIAN JA PIKKU PAKKASEN.
NIIN JA KIITOS KAIKISTA VIESTEISTA. ON KIVA KUULLA KUULUMIASIANNE.

MOIMOI (TUOTA SANAA EI MUUTE VOI TAALLA KAYTTAA. MOI = RUMA VERSIO NAISEN SUKUPUOLIELIMESTA THAIKSI...)

MINNA